Sivut

maanantai 1. huhtikuuta 2013

Aravirralla isot saappaat täytettävinä – riittääkö intohimoa?


Lahden Pelicans julkisti menneellä viikolla tehneensä Hannu Aravirran, 60, kanssa yksivuotisen valmentajasopimuksen. Aravirta teki ”selänteet”, ja pyörsi aiemmin suunnitellun lopettamispäätöksensä. Tekikö Pelicans oikein palkatessaan päävalmentajakseen liiankin kokeneen Aravirran? Olisiko pitänyt tarttua kiinni pidemmän tähtäimen projektiin? Vai, onko kaikki sittenkin hyvin, ja kiekkojännärit voivat nukkua yönsä levollisesti?

Hannu Aravirran kolmivuotinen taival Oulun Kärppien päävalmentajana päättyi rajuun pettymykseen pudotuspelien villi kortti –kierroksella. Kaikkinensa Aravirran kolmen vuoden urakka oli oululaisille pettymys – ainakin numeroilla mitattuna. Pelaajabudjetti huiteli kausi toisensa perään kolmessa miljoonassa, eikä joukkue pystynyt kampeamaan itseään kertaakaan kuuden sakkiin. Nämä ovat sellaisia lukuja, mitkä kertovat niin valmennuksen epäonnistumisesta, kuin johtoryhmän pelaajahankintojen alisuorittamisesta.

Tuleva kausi tullee olemaan - eniten voittoja päävalmentajana SM-liigassa saalistaneelle Aravirralle – viimeinen. Aravirralla on Lahdessa valtavat saappaat täytettävinään. Kai Suikkanen suuntasi bändinsä takaisin Turkuun, ja vei samalla (ainakin) yhden avainpelaajan mukanaan.

Aravirran ja Pelicansin selkeä tavoite ensi kaudelle on nostaa lahtelainen kiekko jälleen pudotuspeleihin. Pelicansin kaudet ovat olleet vuoristoratamaisia, mutta organisaatiosta löytyy ehdotonta potentiaalia nousta vakituiseksi pudotuspelijoukkueeksi.

Palapeli on suuri, mutta nostetaan kuusi kohtaa tapetille. (Kohdat sattumanvaraisessa järjestyksessä.)

1. Tuttu ja turvallinen. Aravirta on Pelicansille tuttu kasvo. Koko organisaatiolle. Katsojille. Kaikille. Ajatusmaailma tutusta ja turvallisesta ei ole kuitenkaan välttämättä kannattavaa. Kaudesta 2013 - 2014 puhutaan paljon välikautena Pelicansin osalta, mutta tulevien kärkihankintojen ”nimellisyys” määrittelee vahvasti sen, kuinka paljon Pelicans aikoo ensi kauteen satsata. Nyt, Ilkka Kaarna halusi palkata päävalmentajaksi kokeneen, tiedät mitä saat –valmentajan, joka palauttaisi lahtelaiset pudotuspelikartalle. 

Aravirran siirryttyä syrjään päävalmentajaksi kaavaillaan pidemmän tähtäimen projektia. Onko se sitten Aravirran nykyinen aisapari Pasi Mustonen, vai kuka, sitä on turha vielä spekuloida. Markkinat eivät kovan luokan valmentajilla pullistele, joten Aravirta oli tähän väliin Pelicansilta suhteellisen tietoinen veto.  Ei toppi, eikä katastrofaalinen floppikaan.  Pelicansin mestaruus ensi kaudella on kympin sakki.

2. Intohimo ja palo. Aravirran kehonkielestä aistii, että hän ei ole tullut Lahteen lomailemaan. Hän haluaa kirkastaa viime kausien karvaat pettymykset ennen valmentajauransa loppua. Kokonaiskuva on silti yhtä isoa kysymysmerkkiä. Mitä, jos mastokaupungin syksy on lähellekään yhtä synkkä kuin viime kaudella. Jaksaisiko hän pysyä omassa identiteetissään, vai lässähtäisikö homma lopullisesti käsiin, ja eläkepäivät golf-kentillä alkaisivat houkuttaa? Saako hän pidettyä joukkueen hyppysissään? Jos intohimoa, ja voittamisen paloa ei ole, ei ole mitään muutakaan. Tästä syystä Aravirta oli Pelicansilta hieman riskiveto.

3. Lahtelaisuus. Pelicans ilmoitti taannoisessa tiedotustilaisuudessaan ottavan lahtelaisen juniorityön suuremman tarkastelun alle. A-nuorissa menestys on jäänyt vähiin sitten loisteliaan mestaruuskauden (2006 - 2007), ja vain muutama on päässyt kolisuttelemaan liigaportteja. Liigamiehistöön pyritään tuomaan vähitellen lisää lahtelaisuutta. Sen odotettiin alkavan Aravirran tulon myötä jo tulevalla kaudella, mutta näillä näkymin kotiin ei palaa kuin puolustaja Niko Tuhkanen. Lahtelaisuuden on tarkoitus nostaa päätään tulevaisuudessa.

4. Pelikirja. Viime Pelicans-visiitillään Aravirta toi Lahteen vahvan perustan kiekkokontrollia harjoittavana joukkueena. Mika Toivolasta kukaan ei halua kuulla mitään, mutta Suikkanen toi lahtelaiseen kiekkoon nykyaikaisen kiekkokontrollipelaamisen takaisin. Aravirta ja Suikkanen ovat pelifilosofisesti saman kastin valmentajia, mutta eroavaisuuksiakin löytyy. Heidän joukkueensa tykkäävät olla tekemisissä pelivälineen kanssa, ja edetä nopeasti alueelta toiselle.

Karvauspelaaminen on varmasti yksi asia, jossa nähdään uusia vivahteita sitten Suikkasen aikakauden. Pari kautta taaksepäin Pelicans tuli kotipeleihinsä vahvalla taistelumentaliteetilla. Joukkue pyrki ottamaan vastustajalta pelihalut kovalla, ja intensiivisellä karvauspelaamisella, mikä jatkui energisen vahvana koko pelin ajan. Kyllä, keskialueen sumput kuuluvat tämän päivän kiekkoon, mutta nämä jollain tapaa tappaa tunnetta pelistä. Ja, tunne on mielestäni jääkiekossa erittäin painava asia.

Aravirta kertoi hänen sopimuksensa julkistamistilaisuudessa Pelicansin olevan ensi kaudella ”rohkea, energinen ja intensiivinen”. Nämä ovat fraaseja, mitä voi kuulla kenen tahansa suusta, eikä näille kannata laskea sen suurempaa painoarvoa. Mutta, mikäli Pelicans tulisi todellakin olemaan ”rohkea, energinen ja intensiivinen” olisin enemmän kuin tyytyväinen.

5. Joukkueen ja valmentajan välinen luottamus. Kärppien päättyneen kauden loppu oli yhtä kärsimysnäytelmää. Joukkueen sisältä oli havaittavissa selkeä luottamuspula valmentajan ja pelaajien välillä, mikä heijastui kentälle ajoittaisena flegmaattisuutena ja löysäilynä. Aravirta antoi luottohevosilleen rutkasi vastuuta, vaikka he eivät olisi sitä ansainneetkaan. Miten joukkue suhtautuu, jos sama virsi jatkuu Lahdessa? Kemiat valmennuksen ja pelaajien välillä on toimittava moitteetta, jotta parhaat tulokset olisi saavutettavissa.

6. Saako materiaalista kaiken irti? Ennen kuin tartutaan kiinni mihinkään, muistetaan tämä: Suikkanen > Aravirta. Pelicansin pelaajarunko on hyvin kasassa viime kaudelta, mutta se on todella tasapaksu. Lahtelaisnippu ylisuoritti päättyneen kauden keväänä rankasti. Suikkasella on jopa poikkeuksellinen kyky tehdä pelaajistaan parempia, kuin mitä he perustasoltaan ovat. Keväällä hän onnistui siinä jälleen. Pystyykö Aravirta tähän? Hänen on pystyttävä, mikäli Pelicans mielii ensi kaudella pudotuspeleihin, ja jatkavan siitä pitkälle kevääseen. Tulevien kärkihankintojen onnistumiset määrittelevät pääsääntöisesti kauden suunnan, mutta… niin. Nyt niiden on yksinkertaisesti onnistuttava.

Aravirta tuo ensi kauden Pelicansiin mukanaan tukun isoja kysymysmerkkejä. Aravirran kokemus voi olla valtti. Yhtälailla se voi kääntyä Pelicansia vastaan.

Se jäi vielä kertomatta, että ehkä pidemmän tähtäimen projekti olisi sittenkin ollut kannattavampi vaihtoehto.

Saamme vastauksia myöhemmin.

Aleksi Salonen