Lahden Pelicans
julkisti menneellä viikolla tehneensä Hannu Aravirran, 60, kanssa yksivuotisen
valmentajasopimuksen. Aravirta teki ”selänteet”, ja pyörsi aiemmin suunnitellun
lopettamispäätöksensä. Tekikö Pelicans oikein palkatessaan päävalmentajakseen
liiankin kokeneen Aravirran? Olisiko pitänyt tarttua kiinni pidemmän tähtäimen
projektiin? Vai, onko kaikki sittenkin hyvin, ja kiekkojännärit voivat nukkua
yönsä levollisesti?
Hannu Aravirran
kolmivuotinen taival Oulun Kärppien päävalmentajana päättyi rajuun pettymykseen
pudotuspelien villi kortti –kierroksella. Kaikkinensa Aravirran kolmen vuoden
urakka oli oululaisille pettymys – ainakin numeroilla mitattuna.
Pelaajabudjetti huiteli kausi toisensa perään kolmessa miljoonassa, eikä
joukkue pystynyt kampeamaan itseään kertaakaan kuuden sakkiin. Nämä ovat
sellaisia lukuja, mitkä kertovat niin valmennuksen epäonnistumisesta, kuin johtoryhmän
pelaajahankintojen alisuorittamisesta.
Tuleva kausi tullee olemaan - eniten voittoja
päävalmentajana SM-liigassa saalistaneelle Aravirralle – viimeinen. Aravirralla
on Lahdessa valtavat saappaat täytettävinään. Kai Suikkanen suuntasi bändinsä takaisin Turkuun, ja vei samalla
(ainakin) yhden avainpelaajan mukanaan.
Aravirran ja Pelicansin selkeä tavoite ensi kaudelle on
nostaa lahtelainen kiekko jälleen pudotuspeleihin. Pelicansin kaudet ovat olleet
vuoristoratamaisia, mutta organisaatiosta löytyy ehdotonta potentiaalia nousta
vakituiseksi pudotuspelijoukkueeksi.
Palapeli on suuri, mutta nostetaan kuusi kohtaa tapetille. (Kohdat sattumanvaraisessa järjestyksessä.)
1. Tuttu ja
turvallinen. Aravirta on Pelicansille tuttu kasvo. Koko organisaatiolle.
Katsojille. Kaikille. Ajatusmaailma tutusta ja turvallisesta ei ole kuitenkaan
välttämättä kannattavaa. Kaudesta 2013 - 2014 puhutaan paljon välikautena
Pelicansin osalta, mutta tulevien kärkihankintojen ”nimellisyys” määrittelee
vahvasti sen, kuinka paljon Pelicans aikoo ensi kauteen satsata. Nyt, Ilkka Kaarna halusi palkata
päävalmentajaksi kokeneen, tiedät mitä saat –valmentajan, joka palauttaisi
lahtelaiset pudotuspelikartalle.
Aravirran siirryttyä syrjään päävalmentajaksi kaavaillaan
pidemmän tähtäimen projektia. Onko se sitten Aravirran nykyinen aisapari Pasi Mustonen, vai kuka, sitä on turha
vielä spekuloida. Markkinat eivät kovan luokan valmentajilla pullistele, joten
Aravirta oli tähän väliin Pelicansilta suhteellisen tietoinen veto. Ei toppi, eikä katastrofaalinen
floppikaan. Pelicansin mestaruus ensi
kaudella on kympin sakki.
2. Intohimo ja palo.
Aravirran kehonkielestä aistii, että hän ei ole tullut Lahteen lomailemaan. Hän
haluaa kirkastaa viime kausien karvaat pettymykset ennen valmentajauransa
loppua. Kokonaiskuva on silti yhtä isoa kysymysmerkkiä. Mitä, jos
mastokaupungin syksy on lähellekään yhtä synkkä kuin viime kaudella. Jaksaisiko
hän pysyä omassa identiteetissään, vai lässähtäisikö homma lopullisesti käsiin,
ja eläkepäivät golf-kentillä alkaisivat houkuttaa? Saako hän pidettyä joukkueen
hyppysissään? Jos intohimoa, ja voittamisen paloa ei ole, ei ole mitään
muutakaan. Tästä syystä Aravirta oli Pelicansilta hieman riskiveto.
3. Lahtelaisuus. Pelicans
ilmoitti taannoisessa tiedotustilaisuudessaan ottavan lahtelaisen juniorityön
suuremman tarkastelun alle. A-nuorissa menestys on jäänyt vähiin sitten
loisteliaan mestaruuskauden (2006 - 2007), ja vain muutama on päässyt
kolisuttelemaan liigaportteja. Liigamiehistöön pyritään tuomaan vähitellen
lisää lahtelaisuutta. Sen odotettiin alkavan Aravirran tulon myötä jo tulevalla
kaudella, mutta näillä näkymin kotiin ei palaa kuin puolustaja Niko Tuhkanen. Lahtelaisuuden on
tarkoitus nostaa päätään tulevaisuudessa.
4. Pelikirja. Viime
Pelicans-visiitillään Aravirta toi Lahteen vahvan perustan kiekkokontrollia
harjoittavana joukkueena. Mika
Toivolasta kukaan ei halua kuulla mitään, mutta Suikkanen toi lahtelaiseen
kiekkoon nykyaikaisen kiekkokontrollipelaamisen takaisin. Aravirta ja Suikkanen
ovat pelifilosofisesti saman kastin valmentajia, mutta eroavaisuuksiakin löytyy.
Heidän joukkueensa tykkäävät olla tekemisissä pelivälineen kanssa, ja edetä
nopeasti alueelta toiselle.
Karvauspelaaminen on varmasti yksi asia, jossa nähdään uusia
vivahteita sitten Suikkasen aikakauden. Pari kautta taaksepäin Pelicans tuli
kotipeleihinsä vahvalla taistelumentaliteetilla. Joukkue pyrki ottamaan vastustajalta
pelihalut kovalla, ja intensiivisellä karvauspelaamisella, mikä jatkui
energisen vahvana koko pelin ajan. Kyllä, keskialueen sumput kuuluvat tämän
päivän kiekkoon, mutta nämä jollain tapaa tappaa tunnetta pelistä. Ja, tunne on
mielestäni jääkiekossa erittäin painava asia.
Aravirta kertoi hänen sopimuksensa julkistamistilaisuudessa
Pelicansin olevan ensi kaudella ”rohkea, energinen ja intensiivinen”. Nämä ovat
fraaseja, mitä voi kuulla kenen tahansa suusta, eikä näille kannata laskea sen
suurempaa painoarvoa. Mutta, mikäli Pelicans tulisi todellakin olemaan ”rohkea,
energinen ja intensiivinen” olisin enemmän kuin tyytyväinen.
5. Joukkueen ja
valmentajan välinen luottamus. Kärppien päättyneen kauden loppu oli yhtä
kärsimysnäytelmää. Joukkueen sisältä oli havaittavissa selkeä luottamuspula
valmentajan ja pelaajien välillä, mikä heijastui kentälle ajoittaisena
flegmaattisuutena ja löysäilynä. Aravirta antoi luottohevosilleen rutkasi
vastuuta, vaikka he eivät olisi sitä ansainneetkaan. Miten joukkue suhtautuu, jos
sama virsi jatkuu Lahdessa? Kemiat valmennuksen ja pelaajien välillä on
toimittava moitteetta, jotta parhaat tulokset olisi saavutettavissa.
6. Saako
materiaalista kaiken irti? Ennen kuin tartutaan kiinni mihinkään,
muistetaan tämä: Suikkanen > Aravirta. Pelicansin pelaajarunko on hyvin kasassa
viime kaudelta, mutta se on todella tasapaksu. Lahtelaisnippu ylisuoritti
päättyneen kauden keväänä rankasti. Suikkasella on jopa poikkeuksellinen kyky
tehdä pelaajistaan parempia, kuin mitä he perustasoltaan ovat. Keväällä hän
onnistui siinä jälleen. Pystyykö Aravirta tähän? Hänen on pystyttävä, mikäli
Pelicans mielii ensi kaudella pudotuspeleihin, ja jatkavan siitä pitkälle
kevääseen. Tulevien kärkihankintojen onnistumiset määrittelevät pääsääntöisesti
kauden suunnan, mutta… niin. Nyt niiden on yksinkertaisesti onnistuttava.
Aravirta tuo ensi kauden Pelicansiin mukanaan tukun isoja
kysymysmerkkejä. Aravirran kokemus voi olla valtti. Yhtälailla se voi kääntyä
Pelicansia vastaan.
Se jäi vielä kertomatta, että ehkä pidemmän tähtäimen projekti olisi sittenkin ollut kannattavampi vaihtoehto.
Aleksi Salonen